Usein kysyttyä

Leikkeet Muuta

Tekijänoikeudet
Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?

Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaasti verkossa saatavilla. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.

Voinko käyttää palvelussanne olevaa sisältöä (sivu, kuvitus) kirjassani/lehdessäni jne?

Tekijänoikeudesta vapaa aineisto on käytettävissä tällaisiin tarkoituksiin.
Osassa materiaalia saattaa olla voimassaolevia tekijänoikeuksia, vaikka se meidän palvelussamme onkin vapaasti saatavilla. Tällöin on hyvä käyttää omaa harkintaa: jos kuvaaja tai kirjoittaja on mainittu, niin selvitä hänen elinvuotensa ennen mahdollista uudelleenjulkaisua.
Voit kysyä lupia käyttötarkoitukseesi myös alkuperäiseltä tekijältä tai neuvoa neuvonta(at)kopiosto.fi .

Tekijänoikeuslaki 22§ antaa mahdollisuuden hyvän tavan mukaisesti käyttää lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

Toivomme, että viittaatte digitoituihin aineistoihin, esimerkiksi näin: Kaleva, 13.10.1905 nr. 238, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/640096 Kansalliskirjaston Digitaaliset Aineistot

Mitä hyödyn Haka-kirjautumisesta?

Digitoidun lehtiaineiston tutkimuskäyttö jatkuu vuosina 2023–2027, uusille yliopistoille ja aineiston käyttöoikeus ulottuu aina vuoteen 2021 digitoituihin lehtiin. Lue lisää tiedotteesta.

Voinko laittaa löytämäni jutun sosiaaliseen mediaan?

Tekijänoikeudesta vapaa aineisto on käytettävissä tähän tarkoitukseen.
Esimerkiksi mainoksissa, ilmoituksissa ei yleensä ole tekijänoikeudellista sisältöä, joten niitä voi käyttää sosiaalisessa mediassa.
Jos juttu on tekijänoikeudenalainen, voit tehdä leikkeen ja linkittää siihen tai sivuun.

Kuinka voin viitata aineistoihin?

Kun käytät aineistoja, niin merkitse lähde, esimerkiksi digi.kansalliskirjasto.fi, Wiipuri, 31.12.1904. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Aineistojen ja leikkeiden yhteydestä löytyy viitetyökalu, jolla saa aineistokohtaisen viitteen.

Tekijän elinvuodet ja tekijänoikeudet?

Jos tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, voiko kuvat ko. henkilön tekemistä artikkeleista tai kirjan joistakin sivuista laittaa nettiin vapaasti? Kyllä. Jos tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, aineistoja voi käyttää vapaasti tekijänoikeusrajoitusten estämättä.

Jos kirjan tekijän tai aikakauslehtiartikkelin kirjoittajan kuolemasta on kulunut alle 70 vuotta, voin varmaan siteerata tekstinä osia heidän kirjoituksistaan? Kyllä. Jos suoja-aika on vielä voimassa, aineistoa voi siteerata "hyvän tavan ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Myös valokuvia voi käyttää, jos kyseessä on tieteellinen julkaisu. Verkossa julkaiseminen ei ole siteeraamista.

Haluaisin kopion tietyn lehden sivusta. Saisinko tulosteen lehdestä?

Kansalliskirjaston aineistoista voi tilata jäljenteitä. Lue lisää jäljennepalvelusta.

Haluaisin käyttää kaikkea digitoitua aineistoa kotikoneeltani?

Kaikki aineisto on käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.

Haluaisin lukea lisää tekijänoikeuksista?

Tekijänoikeuksista löytyy verkosta paljon materiaalia mm. https://tekijanoikeus.fi/, Kopiosto, www.opettajantekijanoikeus.fi, Kuvasto, Sanasto.

Miten saan ei-digitoidun aineiston käyttööni?

Kaikki lehdet on myös mikrokuvattu pysyvää säilytystä varten. Vuoden 1944 loppuun asti mikrofilmatut lehdet ovat pääsääntöisesti heti saatavilla Kansalliskirjastossa, Helsingissä, Pohjoissalissa. Nuoremmat lehdet pitää yleensä tilata varastosta. Löydät mikrofilmin numeron Finna.fi-palvelun saatavuustiedoista lehden kohdalta ja voit tilata haluamasi mikrofilmin lehden nimellä, ajankohdalla ja mikrofilmin numerolla.
Kirjastot voivat myös ostaa mikrofilmikopioita Kansalliskirjastolta.

Missä voin lukea rajoitetussa käytössä olevaa aineistoa?

On monia käyttömahdollisuuksia.

Kaikkea digitoitua aineistoja voi lukea vapaakappalekirjastoissa.
Jos kuulut pilottihankkeeseen digitoitujen aineistojen tutkimuskäytössä pääset lukemaan 1930-2010 aineistoja, kirjautumalla Haka-tunnuksillasi.
Historialliset työväenlehdet ovat luettavissa Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla.

Missä voin lukea digitoituja ruotsinkielisiä sanomalehtiä?

Kaikki Suomessa julkaistut digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet ajalta 1950-2018 ovat paikalliskäytössä seuraavissa arkistoissa, sitä mukaa kun lehtien digitointi etenee:

Kansalliskirjasto ja muut vapaakappalekirjastot
Svenska litteratursällskapet, Helsinki ja Vaasa
Brages Pressarkiv, Helsinki
Ålands landskapsarkiv,  Maarianhamina

Voinko lukea Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun aineistoja ulkomailla?

Kyllä.

Haku ja metadata
Kuinka haku toimii?

Tekstihakukenttään voi kirjoittaa haluamansa hakusanat, haku käynnistyy suurennuslasia (Hae-nappulaa) painamalla. Hakuun voi lisätä hakuoperaattoreita mm. nimeke, ilmestymispaikka, ajankohta tai tietty sivu ja yhdistellä niitä halutusti.

Miten haussa 'osuvuus' päätellään?

Haun taustalla oleva ohjelmisto laskee jokaiselle osumalle arvon, jossa lasketaan hakusanan toistuvuutta sivulla suhteessa sivun sanojen kokonaismäärään (ja sanan yleiseen toistuvuuteen). Osuvuuden laskenta vaihtelee suhteessa hakusanoihin, esimerkiksi sumeassa haussa verrataan kuinka lähellä löydetyn sanan kirjoitusasu on haettua sanaa.

Joistakin lehdistä puuttuu yläreunasta lehden numero tai itse asiassa sen tilalla on 0.

Lehtien numeroinnissa on ollut vaihtelevia käytäntöjä. Yleensä numero 0 tarkoittaa näytenumeroa.

Miten haen eri kielien merkeillä?

Voit hakea eri kieliin liittyvillä merkistöillä suoraan.
Esimerkiksi pohjoismaiset ääkköset (æ,Æ) (hakuesimerkki æple). Näiden yhteydessä voi erityisesti esiintyä tekstintunnistusvirheitä, joten jokerimerkit, kuten kysymysmerkki yhden merkin korvaamisessa tai tähti (*) useamman merkin korvaamisessa voivat olla hyödyllisiä.

Yleiset
Kuinka voisin auttaa Kansalliskirjaston toimintaa?

Aktiivinen käyttö ja viestintä auttaa. Kulttuuriperinnön vaalimista voi tukea myös verkossa lahjoittamalla Helsingin yliopiston rahastojen kautta. Valitse kohteeksi Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto. Lisätietoja: Kansalliskirjaston sivulta.
Voit ehdottaa kehitysideoita myös digin Palaute-toiminnon kautta.

Mistä löydän ohjeita digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun käyttöön?

Kansalliskirjaston Youtube-kanavalta löytyy lyhyt yleisohjeistus: https://youtu.be/h2pPpnUAw7o , vinkkejä kokoelmiin: https://youtu.be/6QpEa5hMUUg , ja haun käyttöön: https://youtu.be/v5yldQpjmOs.

Miksi joissakin pienpainatteissa ei osumaympäristöä näy?

Teollisuuden pienpainatteisiin ei ole tehty tekstintunnistusta, joten hakusanan korostus ei toimi niissä.

Miksi joissakin pienpainatteissa ilmestymisvuotena näkyy 1810?

Jos pienpainatteessa ei ole näkyvissä julkaisuvuotta, tällöin näkyviin tulee kyseessä olevan pienpainatekokoelman rajavuodet, esim. 1810-1944. Digi ei osaa tällaisissa tapauksissa kertoa että kyseessä on epävarma vuosi, tai vuosiväli.

Millä perusteella Kansalliskirjasto digitoi?

Luomme pitkäjänteisellä digitoinnilla kriittisiä massoja tutkimus- ja kansalaiskäyttöön. Edistämme digitalisointia ja sen avulla ainutlaatuisten kokoelmiemme näkyvyyttä, tasapuolista saatavuutta ja käytettävyyttä. Lue lisää: Kansalliskirjaston digitointipolitiikka (2021-2024)

Miksi hakusanat eivät aina värjäydy sivulla?

Hakusanat värjätään tekstintunnistuksessa jokaiselle sanalle luotujen koordinaattien avulla. Jos sanat eivät värjäydy useimmiten syynä voi olla virhe tekstintunnistuksessa (c->e), tai vaikka erikoismerkki sanassa tai sanojen välissä. Yläpalkin lisätoiminnoista voi tarkistaa sivulle vieneet hakusanat ja muokata niitä tarvittaessa. Jos kyseessä joku muu ongelma, niin lähetäthän palautetta ja linkin sivuun jolla ongelma esiintyy.

Haluaisin ohjeistusta ja neuvoja digitointiprojektiimme?

Aivan ensimmäiseksi kannattaa selvittää oikeudenhaltijan luvat. Lupa tarvitaan jo aineiston digitointiin, tämän lisäksi myös yleisön saataville saattamiseen. Tekijänoikeuslain poikkeussäännöksen TekL 16§ nojalla tietyt kirjastot (kuten Kansalliskirjasto), voivat digitoida kokoelmiinsa kuuluvaa aineistoa sisäisiä käyttötarkoituksiaan varten. Lupa pitää pyytää lähtökohtaisesti jokaiselta kirjoittajalta ja kuvaajalta, elleivät nämä ole sopimuksella siirtäneet oikeuksia edelleen. Kopiosto edustaa kattavasti lehtiin liittyviä oikeuksia.

Mitä projekteja Kansalliskirjastolla on käynnissä, joissa kehitetään toimintaa?

Kansalliskirjaston projektit-sivulla listataan käynnissä olevat projektit ja niiden tavoitteet. Projektin oman verkkosivun kautta löytää myös lisätietoja.

Mitkä lehdet on digitoitu koko historiansa ajalta? Miten paljon on digitoitu?

Suomenkieliset sanomalehdet on digitoitu vuoden 1949 loppuun asti ja edelleen vuodesta 2017 eteenpäin kattavasti.
Pääosa Suomessa julkaistuista ruotsinkielisistä sanomalehdistä on digitoitu. Yleisiä aikakauslehtiä on digitoitu vuoteen 1939 asti.

Eri lehtinimekkeiden saatavilla olevat vuosikerrat voi tarkistaa Digin lehtilistauksesta: /serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER

Joitakin lehtiä on digitoitu 1940-lukua pidemmällekin erilaisissa projekteissa, esimerkiksi Länsi-Savo, Maaseudun Tulevaisuus, Etelä-Suomen Sanomat, Tekniikan maailma, Suomen Kuvalehti ja Uusi Suomi.

Yksittäisiä numeroita voi puuttua jos lehti puuttuu kokoelmista tai muista syistä.

Milloin lehdet on digitoitu värillisenä?

Jokaisen aineiston kohdalla pohditaan esimerkiksi tallennustilan tarvetta, joka värilliselle aineistolle on moninkertainen harmaasävyiseen verrattuna. Monia miljoonia sivuja sisältävät vanhat lehtiaineistot on skannattu harmaasävyisinä, koska niiden digitointi on ollut tehokasta olemassa olleilta mikrofilmeiltä, ja sisällöstä muutenkin suurin osa on ollut harmaasävyistä. Joidenkin aineistojen digitointiin on saatu lisärahoitusta kumppaneilta, esimerkiksi kustantajilta, ja on ollut mahdollista valita väridigitointi. Kansalliskirjasto on uusinut sanomalehtiprosessinsa ja skannaa uusia sanomalehtiä värillisinä. Aineisto saatetaan tekijänoikeuslain mukaisesti käyttöön Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa.

Mitä kaikkea voin digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa tehdä?

Selata ja hakea digitaalisista aineistoista, tulostaa näkymän tai ladata koko niteen pdf:n. Kirjautumalla voi myös kerätä omaa leikekirjaa ja tallentaa hakuhistoriansa.

Tekniset ongelmat
Kirjautuminen ei toimi

Varmista, että käytät oikeaa tunnusta ja salasanaa.
Facebook-kirjautuminen on poistettu käytöstä.
Voit pyytää leikkeiden siirtoa toiselle tunnukselle tai salasanatunnusta Digin palautteilla.
Leikkeet kannattaa aika ajoin varmuuskopioida omalle koneelle Oman leikekirjan 'Lataa tulokset Excel-tiedostona' toiminnolla. Lisäksi voit käyttää Lataustyökalun uutta versiota 08/2023, jolla voi ladata myös leikkeet omalle koneelle.

Virhe Haka-kirjautumisessa Tyhjennä Digin evästeet. Esimerkiksi Firefoxissa Työkalut -> Asetukset ; Hae Evästeet -> Hallitse tietoja -> Poista kansalliskirjasto.fi evästeet.

Digin sisäinen Digiweb-tunnus Voit uusia digiweb-salanan kirjautumislomakkeella kun valitset Digiweb jolloin sivun alalaitaan ilmestyvät salasanan ja tunnuksen uusimislinkit.

Sivustonne ei aukea iPadillä?

Tavallisesti syy on että selain on "yksityinen selaus"-tilassa. Tällöin selaimen yläreuna on musta. Voit poistua tästä tilasta +-merkillä yläreunasta, ja valitse yksityinen:kumoa.

Sivu ei lataudu.

Kokeile sivun lataamista uudestaan. Joissakin tilanteissa voi myös selaimen vaihtaminen auttaa. Lisäksi niteistä on mahdollista ladata myös pdf jos sivukuva ei aukene. Toivomme, että laitat meille palautteisiin linkin sivulle joka ei avaudu ja tiedon selaimesta ja selaimen versiosta.

Missä on tietty sivutoiminto?

Digin sivutoimintoja uudistettiin. Löydät sivutoimintoja lisää yläpalkin lisävalikon alta. Lue lisää käyttövinkkejä. Sivutoiminnot talletetaan selainkohtaisesti, joten jos vaihdat selainta, valitse haluamasi sivutoiminnot näkyviin.

Palautelomake ei toimi tai ei ole käytettävissä (esim. vapaakappaletyöasemat)

Palaute-lomakkeen "Lähetys epäonnistui" viesti tarkoittaa usein, että selaimen evästeet eivät ole hyväksyttynä tai muuten solmussa. Tyhjennä evästeet digin osalta tai kokeile 'yksityinen selaus'-tilaa. Voit aina laittaa palautetta sähköpostitse kansalliskirjasto@helsinki.fi -osoitteeseen. Vapaakappaletyöasemilla ollessasi voit käyttää omaa kännykkääsi.

Leikkeet
Mitä leikkeille tapahtuu jos aineiston käyttöoikeus lakkaa?

Jos aineisto on saatavilla esim. sopimuksen kautta tietyksi ajaksi, aineiston saatavuus lakkaa sopimuksen loppuessa. Leikkeet jäävät, mutta niitä voi löytää/käyttää vain paikoissa, joissa aineistoihin on tarvittava pääsy.

Mikä leike on? Keille leikkeet näkyvät?

Leike on eräänlainen muistilappu, kirjanmerkki itseä kiinnostavasta kohdasta, joka voi olla uutinen, mainos tai vaikka kuva. Kaikki leikkeet näkyvät kaikille yleisessä leikevirrassa. Ns. yksityisten leikkeiden toteutus on suunnittelussa. Leikkeet näkyvät samoilla käyttöoikeuksilla kuin itse aineistokin.

Huom! Käyttöehtojen salliessa, leikkeiden sijaan voit ottaa sivusta tulosteen koneellesi Tulosta-toiminnolla tai selaimen vakiotoiminnoilla. Vapaakappaletyöasemilla voit tulostaa sivun tai sen osan.

Kuinka varmuuskopioin leikkeeni?

Kirjaudu sisään tunnuksella, jolta haluat ottaa varmuuuskopion leikkeistäsi. Mene 'Leikekirja'-sivulle. Klikkaa 'Lataa tulokset Excel-tiedostona'-nappulaa, niin saat leikkeet teksteineen omalle koneellesi. (Jos leikkeen teksti ei tule mukaan, tarkista Asetuksista, että "Leikehaun Excel: näytä leikkeen OCR-teksti" asetus on päällä. )

Kuinka poistan leikkeen?

Kirjaudu sisään samalla tunnuksella jota käytit leikettä tehdessäsi. Valitse 'Oma leikekirja', muuta leikekirjan tyyli 'rivitys' muotoon ja löydät roskakori-ikonin rivin oikeasta laidasta. Leikkeen poisto poistaa leikkeen omasta leikekirjasta, mutta leike jää aineistokohtaiseen leikevirtaan. Leikkeen poisto vaatii poiston myös leikkeiden indeksistä, joten odota hetkonen kunnes leikkeesi kerkeää uudelleen indeksoitavaksi.

Miten luon leikkeen?

Mene haluamallesi sivulle ja klikkaa sakset-ikonia vasemmalta. Jos et ole kirjautunut, kirjaudu sisään. Valitse alue leikkeelle ja anna leikkeen metatiedot (otsikko, aihealue ja asiasanat). Paina Tallenna. Huomaa! Leike näkyy tallennuksen jälkeen Leikkeet-listassa kaikille ja omassa leikekirjassa.

Minulla ei ole sosiaalisen median tunnuksia, kuinka teen leikkeen?

Voit pyytää salasanatunnuksia digin palautelomakkeen kautta. Huomaathan, että tunnuksella ei saa oikeuksia itse aineistoon vaan voi vain tehdä leikemerkintöjä. Leikkeet näkyvät paikoissa, jossa aineistoon on muutenkin käyttöoikeus. Eli jos teet leikkeen vapaakappalekirjaston työasemalla, niin ko.leike näkyy vain vapaakappaletyöasemilla kun kyse on tekijänoikeuden alaisesta aineistosta.

Miten löydän tietyn teoksen digistä?

Digin hakukäyttöä varten teosten julkaisupaikat ja julkaisijat on muokattu perusmuotoonsa. Esimerkiksi, jos niteessä lukee julkaisupaikkana [Helsingissä], digissä julkaisupaikkakenttään pitää laittaa Helsinki. Vastaavasti eri kieliset kuvailutiedot on pyritty kääntämään. Jos huomaat virheitä, olisimme kiitollisia, jos voit laittaa asiasta tietoa Digin Palaute-lomakkeella. Lisää aineistoja löydät myös Kansalliskirjaston doria.fi -palvelusta ja Finna.fi-hakupalvelusta.

Muuta
Tietyn alueen tai sivun tulostus

Avaa haluamasi sivu, suurenna (tai pienennä) haluttuun kokoon ja klikkaa tulostimen ikonia. Voit maalata haluamasi alueet yhdeltä tai monelta sivulta ja näet esikatseluikkunassa valintasi. Tulosta näyttää alueet ja ne lähetetään tulostimelle. Jos tarvitset koko sivun, sen tulostus onnistuu selaimen tulostustoiminnolla (Tiedosto->Tulosta), Digi sovittaa sivun A4-kokoon automaattisesti. Huom! Voit suurentaa näkyvän alueen esimerkiksi sivun leveyteen <-> nuolella, ennen alueen valintaa.

Etsin tiettyä lehteä (nimekettä) , mitä teen?

Saat tehtyä lehdestä hakuja valitsemalla lehden haun nimekevalinnasta. Klikkaa nimeke-kenttää, ja kirjoita lehden nimen osa tai vaikka sen ISSN-tunnus. Klikkaa haluamasi lehden nimeä ja sulje nimekelistaus. Nyt lehti on valittuna ja voit hakea suoraan vain ko. lehdestä. (Jos kirjoitat lehden nimen hakukenttään, tällöin lehden nimeä haetaan kaikista sisällöistä, joka usein ei ole haluttu tilanne ja hakuosumia tulee liian paljon.)

Kuinka valitsen tietyn päivämäärän lehdet?

Ilmestymispäivämääräkenttiin voi kirjoittaa haluamansa päivämäärän suoraan. Voit kirjoittaa esimerkiksi vain 1920, jolloin päivämäärä täydentyy automaattisesti. Voit valita päivämäärän myös kalenterista.

Mitä rajapintoja Digiin on?

Digissä on OAI-PMH rajapinta, jota kautta voi haravoida teosten metatietoja. Löydät rajapinnan käytöstä lisää.