Usein kysyttyä
 |
 |
Tekijänoikeudet
Mihin vuoteen asti digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa on lehtiä saatavilla?
Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa ovat avoimesti saatavilla kaikki lehdet 31.12.1939 asti. Tämän lisäksi ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Erillisen rahoituksen saaneissa digitointiprojekteissa saatetaan digitoida ja saattaa vapaaseen käyttöön yksittäisiä uudempia lehtinimikkeiden vuosikertoja.
Missä voin käyttää tätä uudempia digitoituja lehtiä, jotka eivät ole digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa avoimesti saatavilla?
Kaikkia Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja, mukaan lukien tekijänoikeuden alaiset aineistot, voi lukea paikan päällä Suomen vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Sitä uudemmat ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa.
Voinko käyttää digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa olevaa sisältöä (sivu, kuvitus) kirjassani/lehdessäni tai muussa vastaavassa?
Osassa digi.kansalliskirjasto.fi:ssä saatavilla olevista aineistoista on voimassa olevia tekijänoikeuksia. Ennen aineiston käyttöä julkaisussa varmista, onko se tekijänoikeussuojan alainen. Jos aineisto on tekijänoikeudesta vapaata, voit käyttää sitä julkaisussasi. Muussa tapauksessa tarvitset luvan tekijältä tai tekijän edustajalta. Kansalliskirjasto ei omista aineistojen tekijänoikeuksia eikä voi myöntää käyttölupia. Joidenkin aineistojen käyttöön avaamisen yhteydessä on sovittu mahdollisista käyttötavoista. Niistä saat lisätietoja esimerkiksi sivunäkymän lukkokuvaketta napauttamalla.
Kuinka pitkä tekijänoikeussuoja on?
Tekijänoikeussuoja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Lähioikeudella suojattujen tavallisten valokuvien (esimerkiksi tavanomainen uutiskuva) suoja-aika on 50 kuvan valmistusvuodesta. Jos kuvaaja tai kirjoittaja on mainittu, selvitä hänen elinvuotensa ennen mahdollista uudelleenjulkaisua. Voit kysyä lupia käyttötarkoitukseesi myös alkuperäiseltä tekijältä tai neuvoa tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta: neuvonta(at)kopiosto.fi.
Tekijänoikeuslaki 22§ antaa mahdollisuuden hyvän tavan mukaisesti käyttää lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Kirja-aineistossa kirjan kuvailutiedot (i-nappula sivutoiminnoissa) kertovat teoksen tekijänoikeudellisen tilan.
Voinko julkaista vapaasti verkossa kuvia artikkeleista tai kirjan sivuista, jos näiden tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta?
Kyllä. Jos tekijän kuolemasta on 70 vuotta, tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt ja aineistoja voi käyttää vapaasti.
Jos kirjan tekijän tai aikakauslehtiartikkelin kirjoittajan kuolemasta on kulunut alle 70 vuotta, voinko siteerata tekstinä osia hänen tekstistään?
Kyllä. Jos suoja-aika on vielä voimassa, aineistoa voi siteerata "hyvän tavan ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (TekL 22§). Myös valokuvia voi käyttää, jos kyseessä on tieteellinen julkaisu. Verkossa julkaiseminen ei ole siteeraamista.
Miksi minun kannattaisi käyttää digi.kansalliskirjasto.fi-palvelua sisäänkirjautuneena?
- Tunnistautuneena käyttäjänä pystyt tallentamaan hakuhistoriasi ja tekemään aineistoista leikkeitä.
- Tunnistautuneena käyttäjänä näet tekemäsi leikkeet myös omassa leikekirjassasi ja pystyt muokkaamaan niitä. Huomioithan, että tekemäsi leikkeet näkyvät myös kaikille muille käyttäjille, joilla on vastaava pääsy alkuperäiseen aineistoon.
- Jos yliopisto tai korkeakoulu, jossa olet tutkijana tai opiskelijana, on mukana Tutkain-sopimuksessa, voit Haka-tunnuksilla saada tutkimuskäyttöösi yleistä vuosirajaa uudempia sanoma- ja aikakauslehtiä. Lue lisää Tutkain-palvelusta.
Kuinka voin viitata aineistoihin?
Kun käytät aineistoja, merkitse lähde, esimerkiksi Digi.kansalliskirjasto.fi, Wiipuri, 31.12.1904. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Aineistojen ja leikkeiden yhteydestä löytyy viitetyökalu, jolla saa aineistokohtaisen viitteen.
Voinko julkaista digi.kansalliskirjasto.fi:stä löytämäni jutun sosiaalisessa mediassa?
Osassa digi.kansalliskirjasto.fi:ssä saatavilla olevasta aineistosta saattaa olla voimassa olevia tekijänoikeuksia. Ennen aineiston hyödyntämistä julkaisussa, sinun tulee varmistaa, onko aineistoon voimassa olevia tekijänoikeuksia. Kansalliskirjasto ei omista tekijänoikeuksia, eikä voi niitä myöskään myöntää. Mikäli aineisto on tekijänoikeudesta vapaata, voit käyttää sitä vapaasti.
Esimerkiksi rivi-ilmoituksissa ei yleensä ole tekijänoikeudellista sisältöä, joten niitä voi julkaista sosiaalisessa mediassa.
Mikäli juttu on tekijänoikeudenalainen, voit tehdä leikkeen ja linkittää siihen tai sivuun.
Haluaisin kopion tietyn lehden sivusta. Saisinko tulosteen lehdestä?
Kansalliskirjaston aineistoista voi tilata jäljenteitä. Palvelu on maksullinen. Lue lisää jäljennepalvelusta.
Voinko käyttää kaikkea digitoitua aineistoa kotikoneeltani?
Kotikoneelta ei ole pääsyä kaikkeen digitoituun aineistoon. Avoimessa verkkokäytössä olevan aineiston lisäksi esimerkiksi Tutkain-sopimuksella joidenkin korkeakoulujen käyttäjätunnuksilla voi saada oikeuden tutkia osaa rajatussa käytössä olevasta aineistosta, mutta ei kuitenkaan kaikkea aineistoa.
Kaikki digitoitu aineisto on käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Mistä voin lukea lisää tekijänoikeuksista?
Tekijänoikeuksista voit lukea esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöjen verkkosivuilta: Kopiosto, Kuvasto, ja Sanasto. Näiden lisäksi tietoa löytyy muun muassa seuraavilta sivustoilta: https://tekijanoikeus.fi/ ja opettajille suunnatulta sivustolta.
Miten saan ei-digitoidun aineiston käyttööni?
Kaikki sanomalehdet on mikrokuvattu vuoden 2023 loppuun asti. Niitä voi tutkia paikan päällä Kansalliskirjaston Pohjoissalissa, jonka hyllystä löytyvät mikrofilmeinä kaikki suomalaiset sanomalehdet vuoteen 1945. Suurlevikkisten lehtien mikrofilmit ovat esillä vuoden 2023 loppuun asti. Maakuntalehtien mikrofilmit vuodesta 1946 ovat tilattavissa varastosta kahden päivän toimitusajalla. Lehdet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta. Tilaamiseen tarvitset kansalliskirjastokortin.
Missä voin lukea rajoitetussa käytössä olevaa aineistoa?
On monia käyttömahdollisuuksia.
- Kaikkea Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa voi lukea vapaakappalekirjastoissa.
- Jos olet tutkijana tai opiskelijana Tutkain-sopimuksen piirissä olevassa korkeakoulussa, pääset Haka-tunnuksillasi tutkimaan lehtiaineistoja vuoden 2024 loppuun asti.
- Historialliset työväenlehdet ovat luettavissa Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla.
Missä voin lukea digitoituja ruotsinkielisiä sanomalehtiä?
Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet on digitoitu. Ne ovat vapaassa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa vuoden 1949 loppuun asti. Digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet ajalta 1950–2018 ovat paikalliskäytössä seuraavissa kirjastoissa ja arkistoissa:
- Kansalliskirjasto ja muut vapaakappalekirjastot
- Svenska litteratursällskapet, Helsinki ja Vaasa
- Ålands landskapsarkiv, Maarianhamina
Voinko lukea Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun aineistoja ulkomailla?
Kyllä voit.
Haku ja metadata
Kuinka Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun haku toimii?
Tekstihakukenttään voi kirjoittaa haluamansa hakusanat, haku käynnistyy suurennuslasia (Hae-painiketta) painamalla. Hakuun voi lisätä hakuoperaattoreita mm. nimeke, ilmestymispaikka, ajankohta tai tietty sivu. Hakuoperaattoreita voi yhdistellä halutusti.
Miten haussa 'osuvuus' päätellään?
Haun taustalla oleva ohjelmisto laskee jokaiselle osumalle arvon, jossa lasketaan hakusanan toistuvuutta sivulla suhteessa sivun sanojen kokonaismäärään (ja sanan yleiseen toistuvuuteen). Osuvuuden laskenta vaihtelee suhteessa hakusanoihin, esimerkiksi sumeassa haussa verrataan kuinka lähellä löydetyn sanan kirjoitusasu on haettua sanaa.
Miksi joistakin lehdistä puuttuu lehden numero, tai numero on 0?
Painettujen lehtien numeroinnissa on ollut vuosien varrella vaihtelevia käytäntöjä. Yleensä numero 0 tarkoittaa näytenumeroa.
Miten haen eri kielien merkeillä?
Voit hakea eri kieliin liittyvillä merkistöillä suoraan.
Esimerkiksi pohjoismaiset ääkköset (æ,Æ) (hakuesimerkki æble).
Näiden yhteydessä voi erityisesti esiintyä tekstintunnistusvirheitä, joten jokerimerkit,
kuten kysymysmerkki yhden merkin korvaamisessa tai tähti (*) useamman merkin korvaamisessa voivat olla hyödyllisiä.
Yleiset
Haluatko antaa meille palautetta?
Voit antaa palautetta sähköpostitse kansalliskirjasto@helsinki.fi -osoitteeseen.
Mistä löydän ohjeita digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun käyttöön?
Kansalliskirjaston Youtube-kanavalle on koottu ohjevideoita:
Miksi joissakin pienpainatteissa ei osumaympäristöä näy?
Teollisuuden pienpainatteisiin ei ole tehty tekstintunnistusta, joten hakusanan korostus ei toimi niissä.
Miksi joissakin pienpainatteissa ilmestymisvuotena näkyy 1810?
Jos pienpainatteessa ei ole näkyvissä julkaisuvuotta, tällöin näkyviin tulee kyseessä olevan pienpainatekokoelman rajavuodet, esim. 1810-1944. Palvelu ei osaa tällaisissa tapauksissa kertoa että kyseessä on epävarma vuosi, tai vuosiväli.
Millä perusteella Kansalliskirjasto valitsee aineistoja digitoitavaksi?
Tulevien vuosien digitointiamme ohjaa Kansalliskirjaston digitointiohjelma. Tavoitteenamme on luoda pitkäjänteisellä digitoinnilla kriittisiä massoja tutkimus- ja kansalaiskäyttöön. Digitoinnin avulla saamme ainutlaatuiset kokoelmamme paremmin näkyviin ja tasapuolisesti kaikkien saataville ja käytettäviksi. Tavoitteenamme on luoda pitkäjänteisellä digitoinnilla yhtenäisiä ja laadukkaita datakokonaisuuksia tutkimus- ja kansalaiskäyttöön. Digitoinnin avulla saamme ainutlaatuiset kokoelmamme paremmin näkyviin ja tasapuolisesti kaikkien saataville ja käytettäviksi. Lisätietoja myös Kansalliskirjaston verkkosivuilla.
Miksi hakusanat eivät aina korostu sivulla?
Hakusanat värjätään tekstintunnistuksessa jokaiselle sanalle luotujen koordinaattien avulla. Jos sanat eivät värjäydy useimmiten syynä voi olla virhe tekstintunnistuksessa (c->e), tai vaikka erikoismerkki sanassa tai sanojen välissä. Yläpalkin lisätoiminnoista voi tarkistaa sivulle vieneet hakusanat ja muokata niitä tarvittaessa. Jos kyseessä joku muu ongelma, niin lähetäthän palautetta ja linkin sivuun jolla ongelma esiintyy. Linkki palautelomakkeeseen löytyy palvelun oikeasta yläreunasta.
Mitkä lehdet on digitoitu koko historiansa ajalta? Miten paljon on digitoitu?
Suomenkieliset sanomalehdet on digitoitu vuoden 1959 loppuun ja monia nimekkeitä myös siitä eteenpäin. Vuodesta 2017 eteenpäin sanomalehdet on taas digitoitu kattavasti. Tämän lisäksi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet on digitoitu.
Aikakauslehtistä on digitoitu yleiset aikakauslehdet vuoteen 1939 asti ja muita paljon käytettyjä aikakauslehtinimekkeitä.
Eri lehtinimekkeiden saatavilla olevat vuosikerrat voi tarkistaa Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun lehtilistauksesta.
Kansalliskirjastossa on digitoitu joitain sanomalehtiä projekteissa, joissa on ollut ulkoinen rahoitus. Länsi-Savo, Etelä-Suomen Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus ja Uusi Suomi on digitoitu koko niiden historian ajalta. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat on digitoitu vuoden 1979 loppuun asti.
Milloin lehdet on digitoitu värillisenä?
Jokaisen aineiston kohdalla pohditaan esimerkiksi tallennustilan tarvetta, joka värilliselle aineistolle on moninkertainen harmaasävyiseen verrattuna. Monia miljoonia sivuja sisältävät vanhat lehtiaineistot on skannattu harmaasävyisinä, koska niiden digitointi on ollut tehokasta olemassa olleilta mikrofilmeiltä, ja sisällöstä muutenkin suurin osa on ollut harmaasävyistä. Joidenkin aineistojen digitointiin on saatu lisärahoitusta kumppaneilta, esimerkiksi kustantajilta, ja on ollut mahdollista valita väridigitointi. Kansalliskirjaston sanomalehtiprosessissa uudet sanomalehdet skannataan värillisinä.
Tekniset ongelmat
Miksi en pääse kirjautumaan?
Varmista, että käytät oikeaa tunnusta ja salasanaa.
Huomioithan, että Facebook-kirjautuminen on poistettu käytöstä.
Olen tehnyt leikkeitä Facebook-tunnuksilla. Miten saan ne käyttööni?
Voit pyytää leikkeiden siirtoa toiselle tunnukselle tai salasanatunnusta Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun palautelomakkeen kautta. Linkki palautelomakkeeseen löytyy palvelun oikeasta yläreunasta. Leikkeet kannattaa aika ajoin varmuuskopioida omalle koneelle oman leikekirjan 'Lataa tulokset Excel-tiedostona' -toiminnolla. Lisäksi voit käyttää palvelun omaa Lataustyökalua.
Miksi Haka-kirjautumiseni ei onnistunut?
Mikäli Haka-kirjautumisesi ei onnistunut, voit yrittää tyhjentää selaimen evästeet. Esimerkiksi Firefoxissa : 1. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa valikkopainiketta (☰) 2. Valitse Asetukset 3. Siirry kohtaan Tietosuoja ja turvallisuus 4. Kohdassa Evästeet ja sivustotiedot, klikkaa Hallitse tietoja… 5. Etsi listasta sivusto tai kirjoita sivuston nimi hakukenttään 6. Valitse sivusto ja klikkaa Poista valitut 7. Klikkaa Tallenna muutokset 8. Vahvista valitsemalla Poista
Miten voin uusia Digiweb-tunnuksen?
Voit uusia digiweb-salanan kirjautumislomakkeella. Valitse ‘Digiweb’, ja sivun alalaitaan ilmestyvät salasanan ja tunnuksen uusimislinkit.
Miksi digi.kansalliskirjasto.fi ei aukea iPadillä?
Tavallisesti syy on että selain on "yksityinen selaus"-tilassa. Tällöin selaimen yläreuna on musta. Voit poistua tästä tilasta näin:
- Avaa Safari
- Napauta välilehtipainiketta (kaksi päällekkäistä neliötä) oikeassa alakulmassa
- Näytön alareunassa napauta Yksityinen
- Valitse Välilehdet (tai esim. "3 välilehteä")
- Napauta Valmis
Leikkeet
Mikä on leike? Kenelle leikkeet näkyvät?
Leike on eräänlainen muistilappu tai kirjanmerkki itseä kiinnostavasta kohdasta, joka voi olla uutinen, mainos tai vaikka kuva. Leikkeet ovat julkisia ja näkyvät kaikille. Leikkeet näkyvät samoilla käyttöoikeuksilla kuin itse aineistokin.
Mitä leikkeille tapahtuu, jos aineiston käyttöoikeus lakkaa?
Jos aineisto on saatavilla esim. sopimuksen kautta tietyksi ajaksi, aineiston saatavuus lakkaa sopimuksen loppuessa. Leikkeet jäävät, mutta niitä voi löytää/käyttää vain paikoissa, joissa aineistoihin on tarvittava pääsy.
Miten luon leikkeen?
Mene haluamallesi sivulle ja klikkaa sakset-ikonia ylhäältä. Jos et ole kirjautunut, kirjaudu sisään. Valitse alue leikkeelle ja anna leikkeen metatiedot (otsikko, aihealue ja asiasanat). Paina Tallenna. Huomaa! Leike näkyy tallennuksen jälkeen Leikkeet-listassa kaikille ja omassa leikekirjassa.
Minulla ei ole sosiaalisen median tunnuksia, kuinka teen leikkeen?
Voit pyytää salasanatunnuksia digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun palautelomakkeen kautta. Löydät linkin palautelomakkeeseen palvelun oikeasta yläreunasta.
Miten kirjaudun ja teen leikkeen vapaakappaletyöasemalla?
Vapaakappaletyöasemilla voi tehdä leikkeitä vain salasanatunnuksella, joten pyydä tunnus etukäteen. Näitä leikkeitä ei voi käyttää muualla kuin vapaakappaletyöasemilla, jos leikkeet on tehty tekijänoikeuksienalaisesta materiaalista. Huomaathan, että tällaisella salasanatunnuksella voi ainoastaan tehdä leikkeitä, sillä ei saa käyttöoikeuksia itse aineistoon.
Kuinka varmuuskopioin leikkeeni?
Kirjaudu sisään tunnuksella, jolta haluat ottaa varmuuskopion leikkeistäsi. Mene 'Leikekirja'-sivulle. Klikkaa 'Lataa tulokset Excel-tiedostona' -painiketta, niin saat leikkeet teksteineen omalle koneellesi. (Jos leikkeen teksti ei tule mukaan, tarkista asetuksista, että "Leikehaun Excel: näytä leikkeen OCR-teksti" -asetus on päällä.)
Kuinka poistan leikkeen?
Kirjaudu sisään samalla tunnuksella, jota käytit leikettä tehdessäsi. Valitse 'Oma leikekirja' ja muuta leikekirjan tyyli 'tiivistetty lista'-muotoon. Löydät roskakori-ikonin rivin oikeasta laidasta. Leikkeen poisto poistaa leikkeen omasta leikekirjasta, mutta leike jää aineistokohtaiseen leikevirtaan. Leikkeen poistuminen vie teknisistä syistä aikaa.
Muuta
Miten tulostan yksittäisen sivun tai artikkelin?
- Avaa haluamasi sivu, suurenna (tai pienennä) haluttuun kokoon ja valitse sivutoiminnoista Tulosta.
- Valitse haluamasi alueet yhdeltä tai monelta sivulta ja näet esikatseluikkunassa valintasi.
- Tulosta-nappi lähettää sivun tulostimelle.
Jos tarvitset koko sivun, sen tulostus onnistuu selaimen tulostustoiminnolla (Tiedosto->Tulosta), palvelu sovittaa sivun A4-kokoon automaattisesti.
Miten teen hakuja yksittäisestä lehdestä (nimekkeestä)?
Saat tehtyä tietystä lehtinimekkeestä hakuja valitsemalla lehden nimekevalinnasta. Klikkaa nimeke-kenttää, ja kirjoita lehden nimen osa tai vaikka sen ISSN-tunnus. Klikkaa haluamasi lehden nimeä valitaksesi sen ja sulje nimekelistaus. Nyt lehti on valittuna ja voit hakea suoraan vain ko. lehdestä. (Jos kirjoitat lehden nimen hakukenttään, tällöin lehden nimeä haetaan kaikista sisällöistä, joka usein ei ole haluttu tilanne ja hakuosumia tulee liian paljon.)
Kuinka valitsen tietyn päivämäärän lehdet?
Ilmestymispäivämääräkenttiin voi kirjoittaa haluamansa päivämäärän suoraan. Voit kirjoittaa esimerkiksi vain 1920, jolloin päivämäärä täydentyy automaattisesti. Voit valita päivämäärän myös kalenterista.
Mitä rajapintoja Digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun on?
Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa on OAI-PMH rajapinta, jonka kautta voi haravoida teosten metatietoja. Lisätietoja rajapinnan käytöstä.