Usein kysyttyä

Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaassa verkkokäytössä. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.

Voinko käyttää palvelussanne olevaa sisältöä (sivu, kuvitus) kirjassani/lehdessäni jne?

• Tekijänoikeudesta vapaa aineisto on käytettävissä tällaisiin tarkoituksiin.
• Osassa materiaalia saattaa olla voimassaolevia tekijänoikeuksia, vaikka se meidän palvelussamme onkin vapaasti saatavilla. Tällöin on hyvä käyttää omaa harkintaa: jos kuvaaja tai kirjoittaja on mainittu, niin selvitä hänen elinvuotensa ennen mahdollista uudelleenjulkaisua.
  Voit kysyä lupia käyttötarkoitukseesi myös alkuperäiseltä tekijältä tai neuvoa neuvonta(at)kopiosto.fi .

Mitä hyödyn Haka-kirjautumisesta?

Saat vuosien 1930-2018 lehtiaineistot tutkimuskäyttöön Haka-kirjautumisella 2020-2022. Tutkain-projekti mahdollistaa Kansalliskirjaston kokoelmiin sisältyvien, kotimaisten digitaalisten sanoma- ja aikakauslehtien vuosina 1930-2018 julkaistujen vuosikertojen hyödyntämisen tutkimuskäytössä 15 korkeakoulun tunnuksilla. Lisää: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/projektit/tutkain-2020-2022

Digitoidun lehtiaineiston tutkimuskäyttö jatkuu vuosina 2023–2027, uusille yliopistoille ja aineiston käyttöoikeus ulottuu aina vuoteen 2021 digitoituihin lehtiin. Lue lisää vuoden 2022 tiedotteesta.

Tekijän elinvuodet ja tekijänoikeudet?

Jos tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, voiko kuvat ko. henkilön tekemistä artikkeleista tai kirjan joistakin sivuista laittaa nettiin vapaasti? Kyllä. Jos tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, aineistoja voi käyttää vapaasti tekijänoikeusrajoitusten estämättä.

Jos kirjan tekijän tai aikakauslehtiartikkelin kirjoittajan kuolemasta on kulunut alle 70 vuotta, voin varmaan siteerata tekstinä osia heidän kirjoituksistaan? Kyllä. Jos suoja-aika on vielä voimassa, aineistoa voi siteerata "hyvän tavan ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Myös valokuvia voi käyttää, jos kyseessä on tieteellinen julkaisu. Verkossa julkaiseminen ei ole siteeraamista.

Voinko laittaa löytämäni jutun sosiaaliseen mediaan?

• Tekijänoikeudesta vapaa aineisto on käytettävissä tähän tarkoitukseen.
• Esimerkiksi mainoksissa, ilmoituksissa ei yleensä ole tekijänoikeudellista sisältöä, joten niitä voi käyttää sosiaalisessa mediassa.
• Jos juttu on tekijänoikeudenalainen, voit tehdä leikkeen ja linkittää siihen tai sivuun.

Kuinka voin viitata aineistoihin?

Kun käytät aineistoja, niin merkitse lähde, esimerkiksi digi.kansalliskirjasto.fi, Wiipuri, 31.12.1904. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Aineistojen ja leikkeiden yhteydestä löytyy viitetyökalu, jolla saa aineistokohtaisen viitteen.

Haluaisin kopion tietyn lehden sivusta. Saisinko tulosteen lehdestä?

Kansalliskirjaston aineistoista voi tilata jäljenteitä. Lue lisää jäljennepalvelusta.

Haluaisin lukea lisää tekijänoikeuksista?

Tekijänoikeuksista löytyy verkosta paljon materiaalia mm. https://tekijanoikeus.fi/, Kopiosto, www.opettajantekijanoikeus.fi, Kuvasto, Sanasto.

Haluaisin käyttää kaikkea digitoitua aineistoa kotikoneeltani?

Kaikki aineisto on käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.

Miten saan ei-digitoidun aineiston käyttööni?

Kaikki lehdet on myös mikrokuvattu pysyvää säilytystä varten. Vuoden 1944 loppuun asti mikrofilmatut lehdet ovat pääsääntöisesti heti saatavilla Kansalliskirjastossa, Helsingissä, Pohjoissalissa. Nuoremmat lehdet pitää yleensä tilata varastosta. Löydät mikrofilmin numeron Finna.fi-palvelun saatavuustiedoista lehden kohdalta ja voit tilata haluamasi mikrofilmin lehden nimellä, ajankohdalla ja mikrofilmin numerolla.
Kirjastot voivat myös ostaa mikrofilmikopioita Kansalliskirjastolta.

Missä voin lukea rajoitetussa käytössä olevaa aineistoa?

On monia käyttömahdollisuuksia.

• Kaikkea digitoitua aineistoja voi lukea vapaakappalekirjastoissa.
• Jos kuulut pilottihankkeeseen digitoitujen aineistojen tutkimuskäytössä pääset lukemaan 1930-2010 aineistoja, kirjautumalla Haka-tunnuksillasi.
• Historialliset työväenlehdet ovat luettavissa Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla.

Missä voin lukea digitoituja ruotsinkielisiä sanomalehtiä?

Kaikki Suomessa julkaistut digitoidut ruotsinkieliset sanomalehdet ajalta 1950-2018 ovat paikalliskäytössä seuraavissa arkistoissa, sitä mukaa kun lehtien digitointi etenee:

• Kansalliskirjasto ja muut vapaakappalekirjastot
• Svenska litteratursällskapet, Helsinki ja Vaasa
• Brages Pressarkiv, Helsinki
• Ålands landskapsarkiv,  Maarianhamina  

Aktiivinen käyttö ja viestintä auttaa. Kulttuuriperinnön vaalimista voi tukea myös verkossa lahjoittamalla Helsingin yliopiston rahastojen kautta. Valitse kohteeksi Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto. Lisätietoja: Kansalliskirjaston sivulta.
Voit ehdottaa kehitysideoita myös digin Palaute-toiminnon kautta.

Miksi joissakin pienpainatteissa ei osumaympäristöä näy?

Teollisuuden pienpainatteisiin ei ole tehty tekstintunnistusta, joten hakusanan korostus ei toimi niissä.

Millä perusteella Kansalliskirjasto digitoi?

Luomme pitkäjänteisellä digitoinnilla kriittisiä massoja tutkimus- ja kansalaiskäyttöön. Edistämme digitalisointia ja sen avulla ainutlaatuisten kokoelmiemme näkyvyyttä, tasapuolista saatavuutta ja käytettävyyt­tä. Lue lisää: Kansalliskirjaston digitointipolitiikka (2021-2024)

Haluaisin ohjeistusta ja neuvoja digitointiprojektiimme?

Aivan ensimmäiseksi kannattaa selvittää oikeudenhaltijan luvat. Lupa tarvitaan jo aineiston digitointiin, tämän lisäksi myös yleisön saataville saattamiseen. Tekijänoikeuslain poikkeussäännöksen TekL 16§ nojalla tietyt kirjastot (kuten Kansalliskirjasto), voivat digitoida kokoelmiinsa kuuluvaa aineistoa sisäisiä käyttötarkoituksiaan varten. Lupa pitää pyytää lähtökohtaisesti jokaiselta kirjoittajalta ja kuvaajalta, elleivät nämä ole sopimuksella siirtäneet oikeuksia edelleen. Kopiosto edustaa kattavasti lehtiin liittyviä oikeuksia.

Mitä projekteja Kansalliskirjastolla on käynnissä, joissa kehitetään toimintaa?

Kansalliskirjaston projektit-sivulla listataan käynnissä olevat projektit ja niiden tavoitteet. Projektin oman verkkosivun kautta löytää myös lisätietoja.

Mitkä lehdet on digitoitu koko historiansa ajalta?

Eri yhteistyöprojekteissa koko julkaisuhistoriansa ajalta on digitaalisena saatavilla: Länsi-Savo, Maaseudun Tulevaisuus, Etelä-Suomen Sanomat, Tekniikan maailma (1953-1973) ja  1974-1998 & 2014-15, Suomen Kuvalehti, tarkat vuodet näille ja muille lehdille löydät lehtilistauksesta.

Milloin lehdet on digitoitu värillisenä?

Jokaisen aineiston kohdalla pohditaan esimerkiksi tallennustilan tarvetta, joka värilliselle aineistolle on moninkertainen harmaasävyiseen verrattuna. Monia miljoonia sivuja sisältävät vanhat lehtiaineistot on skannattu harmaasävyisinä, koska niiden digitointi on ollut tehokasta olemassa olleilta mikrofilmeiltä, ja sisällöstä muutenkin suurin osa on ollut harmaasävyistä. Joidenkin aineistojen digitointiin on saatu lisärahoitusta kumppaneilta, esimerkiksi kustantajilta, ja on ollut mahdollista valita väridigitointi. Kansalliskirjasto on uusinut sanomalehtiprosessinsa ja skannaa uusia sanomalehtiä värillisinä. Aineisto saatetaan tekijänoikeuslain mukaisesti käyttöön Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa.

Mitä kaikkea voin digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa tehdä?

Selata ja hakea digitaalisista aineistoista, tulostaa näkymän tai ladata koko niteen pdf:n. Kirjautumalla voi myös kerätä omaa leikekirjaa ja tallentaa hakuhistoriansa.

Digin sivutoimintoja uudistettiin. Löydät sivutoimintoja lisää yläpalkin lisävalikon alta. Lue lisää käyttövinkkejä. Sivutoiminnot talletetaan selainkohtaisesti, joten jos vaihdat selainta, valitse haluamasi sivutoiminnot näkyviin.

Digin hakukäyttöä varten teosten julkaisupaikat ja julkaisijat on muokattu perusmuotoonsa. Esimerkiksi, jos niteessä lukee julkaisupaikkana [Helsingissä], digissä julkaisupaikkakenttään pitää laittaa Helsinki. Vastaavasti eri kieliset kuvailutiedot on pyritty kääntämään. Jos huomaat virheitä, olisimme kiitollisia, jos voit laittaa asiasta tietoa Digin Palaute-lomakkeella. Lisää aineistoja löydät myös Kansalliskirjaston doria.fi -palvelusta ja Finna.fi-hakupalvelusta.

Digissä on OAI-PMH rajapinta, jota kautta voi haravoida teosten metatietoja. Löydät rajapinnan käytöstä lisää Wikistä.