lander, Uudeltakirkolta, lähti höyrylaiwalla Oranmore Bostoniin. — Johan Emil Sjöberg. Uudestakaupungista, palasi Galwestonin matkalta, lähti heti uudelle merimatkalle höyrylaiwalla Hogart. — Johan Alb. Wirtanen, Taiwassalosta, Uudenkaupungin laiwassa Saari. — Frans Gabriel Fredriksson, Uudenkaupungin Lyökistä, on wielä höyrylaiwalla Calanas.

Cardiffista: Gustaf Robert Laiho, Pyhämaan Luodosta. — Maurits Salminen, Turusta, kaipasi kirjettä. — Karl Wilhelm Grönberg. Uudestakaupungista. — Karl Konrad Lindström, Turusta, saksalaisessa laiwassa „Dr. Lasker" menossa Rio Grandeen, samassa laiwassa on myös turkulainen Wilhelm Aleksander Halenius.

Hullista: Juhani Johansson, Turusta, englantilaisessa fregatissa „Bracadale". — Kustaa Wilh. Holm, Laitilasta, terwehtii waimoaan ja wanhempiaan. Hän sekä Vihtori Lehtonen, Uudeltakirkolta ja Johan Blomster, Raisiosta mönsträsiwät englantilaiseen sregattiin „King Malkon", joka menee Buenos Ayrekseen. — Karl Anton Mansner, Turusta on Wilsonin höyrylaiwassa „Mourino". — Kustaa Wirtanen, Uudestakaupungista, purjehtii „Lord Rosebergilla“ Rioon. — Iwar Lindström, Turusta engl. parkissa „Bristow". — And. Wilh. Tuomi, Turusta. — Karl Fredr. Lindholm ja Sigfrid Sihwonen, Eurajoelta. Joh. Osk. Ahlqwist, Turusta, matkusti Cardiffiin. — Joh. Osk. Sirén, Turusta. — Joh. Emil Blomroos, Uudeltakirkolta.

San Francisco: G. T. Lundgren perheineen lähettää Portland, Oregonista terweisiä sukulaisilleen Uudessakaupungissa (Hänen osoitteensa: N:o 286½, 17 th. St., Portland, Oreg). — Kustaa Mattsson, Turusta, sollut 15 wuotta poissa) — John Anderson, Turusta sollut 13 wuotta poissa). — Karl Oskar Wahlroos, Turusta. — Primus Leander Petterson, Turusta (ollut poissa 18 wuotta). — Anders Wilhelm Randell, St. Marian pitäjästä (r. kulk. ollut 8 wuotta poissa). — Karl Reinhold Gustafsson, Turusta (ollut 15 wuotta poissa). — Gustas Robert Lindberg, Turusta. — Oskar Edward Tuomisto, Loimaalta englantilaisessa laiwassa John Ina.

New-York. Karl Linden, Maariasta, ollut poissa 3 w.

— Kadonnut torppari. Torpparinwaimo Anna Kaisa Haukiwaha Perähuhdan talon maalta Lunkaan kylästä Tammelan pitäjää, on ilmoittanut täk. poliisille miehensä Johan Fredrik Heikinpoika Haukiwahan lähteneen laskiaismarkkinoille eikä sittemmin ole palannut. Tuntomerkit owat: 69 wuoden ikä, harmaat hiukset ja parta, harmaat waatteet, mustat koirannahka-turkit harmaalla päällisellä, koiwet jalassa; mukanaan oli hänellä wähänen, ruuni tamma hewonen sekä kuormassa 10 nelikkoa terwaa.

— Katoawa Turku. Ikiwanhaa Wächterin kaiwoa Kakolan alapuolella alettiin eilen täyttämään. Kaikille wanhoille turkulaisille on kaiwo ylen tuttu, sillä sen maukas wesi ei koskaan ottaen loppunut. M. m. kuljetettiin siitä wettä ylös Kakolaan, jossa monet tuhannet, jotka „wedellä ja leiwällä" siellä päiwiänsä kuluttiwat, saiwat nauttia Wächterin raikasta wettä. Sittemmin kun Auran oluttehtaan tarpeiksi kaiwettiin sywempi wedenottopaikka lähitienoille, kuiwuiwat wanhan palwelijan suonet ja jonkun ajan kuluttua ei ole siitä enää muuta kuin muisto jälellä.

— Raamatunselityksen Naiswäen raamattuseuran rukoushuoneessa pitää tänään

hewuoron. Kuuluwalla äänellä luki hän „poliisisääntöään" suomenkieltä wastaan. Lukijat tuntewat surukseen tämän surkean asiapaperin sisällyksen. Raju tuuli heitti wimmoissaan lunta wasten Suomen ritarihuoneen ikkunoita, ja sisällä saattoi Sarwilahden paroonin esiintymistapa mielet kuohuksiin. Sen huomasi murinasta lehtereiltä ja kuolonhiljaisuudesta alhaalla salissa. Se oli warmaankin enemmän kuin oliwat R. ja A:lin herrat odottaneet edes siltä taholta. Kun „memoriaali" oli luettu ja wapaaherra lopuksi wakuutti esityksensä humaaniseksi ja ettei se ollut syntynyt mistään suomenkielen halweksimisesta, synnytti se ensin iwanaurun, sitten myrskyä.

Ensin sai puhewuoron harmaapäinen ja walkopartainen ukko, August Schauman. Wähemmän kuuluwalla waan yhtäwakuuttawalla äänellä, kuin wapaah. v. Born, lausui wanhus pontewat sanansa. Itse oli hän ollut waliokunnassa missä Ritarihuonejärjestyksen 38 § laadittiin. Hän tiesi siis paremmin kuin muut mitä sillä oli tarkoitettu. Silloin w. 1863 oli tahdottu walmistaa suomenkielelle mahdollisuutta päästä keskustelukieleksi ritarihuoneessa, sillä „silloin ei wielä kukaan pitänyt suomenkieltä wieraana kielenä“. Kaikki ritarihuoneen jäsenet oliwat kokoontuneet wanhuksen ympärille, jotta woisiwat kuulla joka sanan — Ja hänen puheensa waikutti — se teki kirkkaammaksi ilman ritarihuoneen-salissa joka oli tuntunut ummehtuneelta ja keskiaikaa muistuttawat aateliskilwet eiwät näyttäneet kuten äsken aiwan wanhentuneilta. — Ja mihin hän lopetti, siitä muut alkoiwat. Turkulaisen waratuomarin W. von Hellensin lau-

tuorstaina klo 6 i. p. suomeksi ja huomenna perjantaina klo 6 i. p. ruotsiksi kirkkoherra Nyman.

Poliisikamarista.

Warkaus. T. k. 19 p:nä on olutpuodin pihamaalta talossa n:o 24 Wenäjän kirkkokadun warrella kadonnut yhdet nikkelikoristeiset mäkiwyöt.

Epäluulonalaisena tawarana on eräältä Maarian pitäjän pojalta otettu hopiainen teelusikka merkillä „H. W." kultasepän nimimerkki C. I. H. Lusikka on nähtäwänä etsiwän poliisiosaston konttorissa.

Uutisia maaseuduilta.

— Lapin lukkariksi eikä Rymättylän on waltuutettu Fabian Kiwiniemi, sanoo Satak. oikaisten meidän uutisemme.

Olemme ennen kertoneet asian niin kuin sen on uutistenantajamme tuomiokapitulista ilmottanut, mutta mahdollista on että jokin erehdys on tapahtunut paikkain suhteen.

— Pöytyältä kirjoitetaan meille, että kun on wiimein saatu rekikeli, niin on tukkien ajo wilkastunut. Ainakaan Auran aseman läheisyydessä ei työnpuutetta ole hewosmiehillä. Jalkamiehillä taas on ansioita tukkien kaatamisessa ja halonhakkuussa. Wähitellen kuitenkin owat metsät niin wähentyneet että owat loppumaisillaan.

Olutkapakaksi on muuttunut majatalo Auran aseman läheisyydessä, sillä siellä sitä myödään sekä paikalla juotawaksi että kotiin kannettawaksi kenelle waan haluttaa. Paikkakunnan paheeksi täytyy sellaista sanoa. Harwoin sinne oikeat matkustajat poikkeawatkaan olutta juomaan; sillä ne jotka asemalta matkustawat Pöytyälle, heille tawallisesti tuodaan hewonen asemalle; sitä wastoin on majatalo 1 ½ kilometriä Turkuun päin; ja kaupunkiin tawallisesti matkustetaan junalla eikä maantietä myöten. Tarpeen olisi edistymiselle että tämä paha puoli poistettaisiin, sillä sitte wasta pääsemme edistymään waan ei ennen.

— Laiwain merkinantokirjat suomenkielelle. Porin laiwanpäällikköyhdistykselle on, tietää B. T., Wiipurin laiwanpäällikköyhdistykseltä tullut kirjoitus, jossa pyydetään lausuntoa nostetun kysymyksen johdosta siitä, että saataisiin aikaan merkinantokirja merimatkailijoille suomenkielellä. Määräyksen mukaan tulee jokaisen laiwan, joka kulkee kulkuwedessä ulkpuolella Itämertä, olla warustettu merkinantokirjalla. Suomalaisissa laiwoissa käytetään sellaisia kirjoja, mutta ne owat laaditut ruotsin ja englannin kielellä. Wiipurin laiwanpäällikköyhdistyksen ajatuksen mukaan on kuitenkin se taito englanninkielessä, mikä oppilaille meidän merikouluissamme annetaan, niin niukka, että kaikki eiwät tätä kieltä ymmärrä ja erehdyksiä mahdollisesti woipi syntyä sen kautta, jonka tähden yhdistys on päättänyt kääntyä hallitukseen pyynnöllä, että merkinantokirja käännettäisiin suomenkielelle.

- - Lääkärit. Ehdolle awoimeen piirilääkärin wirkaan Huittisten piirissä on lääkintähallitus asettanut: ensimmäiseen sijaan Kurkijoen piirilääkärin tri O. Londénin puoltolauseella, toiseen sijaan Tornion piirilääkärin lis. T. A. I. Munsterhjelmin ja kolmannelle sijalle Kittilän piirilääkärin lis. A. A. Brandersin. — Hbl.

sunto uhkui nuoruuden intoa. Jopa entinen maamarsalkka, salaneuwos V. von Haartman, joka on ollut wapaaherra Bornin uskollisia asetoweria, kääntyi „poliisijärjestelmää" wastaan. Ewersti v. Haartman sai puhewuoron. Wanha soturi tunnusti kohta alussa, että hänen werensä kuohui. Ja sitten seurasi lausunto täynnä lämpöä, wakuutusta ja todellista ritallista mieltä, josta täydellä syyllä woimme lausua Runebergin sanat: „Raudalle tuo kalskahti."

Tämä myrsky wapaaherra von Bornia wastaan wei useimmat mukanaan. Hra E. Furuhjelm lausui wälttäen tästä asiasta, waan hra Montgomery astui suoraan von Bornin wastustajien puolelle. Hän sowitti muinoista wäitettään siitä, että suomenkieli 1734 wuoden lain mukaan olisi wieras kieli. — Wielä selitii maamarsalkka kantaansa tässä asiassa. Sitten oli siitä keskustelu loppunut kello 12 aikaan yöllä.

Ritaristo oli tänään itseään kunnostanut

Waan kysymys oli jäänyt pöydälle ja otettiin taas helmikuun 17 p:nä esille. Taas oliwat jo aikaiseen lehterit täynnä uteliaita kuulijoita. Nyt ei tarwinuut kauwan odottaa asian käsittelyä. Se oli pöydällä ja sentähden se pian tuli esille. Ensin waan käsiteltiin kaksi muuta asiaa, jolloin taas muutamat säädyn jäsenet käyttiwät suomea. Tämä ei nyt waikuttanut yhtä pelottawasti ritareihimme, koska nyt jo suurempi luku saattoi poistumatta kuulla suomalaista lausuntoa. Sitten otettiin keskusteltawaksi suomenkielen asia.

Kohta alussa tekiwät hrat Walde von Hellens ja P. E. Swinhuswud ankaran hyökkäyk-

Kymättylän uutisia.

Talonkauppa. T. k. 15 p:nä tehdyn kauppakirjan mukaan osti maanwiljelijä Johan Adolf Suominen Sannaisten kylästä Taiwassalon pitäjästä 1 manttaalin suuruisen Iso-Poikko nimisen perintö-säterin ja yhdyswiljelyksessä olewan 2/ manttaalin suuruisen Meisäpoikko Alistalo nimisen aukumenttitilan 55,000 markan kauppasummasta paitsi eläkettä. Tilalle tulo tapahtuu ensi marrask 1 päiwärä

Hukkuneitako purjehtijoita? Lauwantaista tämän kuun 10 p:stä asti on on ollut kadoksissa, paljon tunnettu jahdilla purjehtija Feliks Nylund Paawaisten kylästä. Luullaan hänen matkoillaan hukkuneen heikolle jäälle.

Samasta kylästä joutui myöskin wiime joulun edellä kadoksiin, purjehtija ja torppari Johan Hedenström, joka wähäisellä purjeweneellään lähti lähikylistä kotiaan, mutta luultawasti hukkui matkalla; koska ei sen jälestä ole mitään tietoja saatu hänestä.

Talwikalastusta ei ole heikkojen jäiden ja huonon kalansaalin tähden woitu säännöllisesti harjoittaa. Mutta nyt pakkasten sattuessa, on useoita kalastuspaikkoja jäätynyt ja näyttää saaliskin wähän parantuneen.

Muurilan uutisia.

Metsän hakkuu. Sunnuntaina t. k. 11 p:nä kuulutettiin Muurilan kirkossa, että aljetaan ensi keskiwiikkona 17 p. tukkipuiden kaato ja ajo Kistolan kylän Airiken metsässä. Tämä onkin warsin ilahuttawa uutinen seutumme työ-ansiota kaipaawalle työkansalle.

Tuli alkoi raiwota t. k. 12 päiwänä aamupäiwällä Wähäpullolan tilalle kuuluwassa Wuottilan torpassa. Tuli oli syttynyt tuwan lattian alla olewassa kellarin hirsi-seinään asetetusta pärewalkeasta. Mutta koska oli päiwäinen aika että saatiin heli apua lähi kylistä, niin saatiin tuli sammutetuksi ennen kuin ehti suurempaa tuhoa tehdä. — Taaskin siis waroitus, ettei ole hywä käyttää päresoihtua talouden askareissa ja ielä wähemmin ulkohuoneissa.

Piikkiön uutisia.

Kuntakokous ensimmäinen tänä wuonna pidettiin wiime maanantaina t. k. 19 p:nä kunnanhuoneella, jossa Raadelmaan kartanon omistaja maisteri Erik Rettig ensi kerran johti keskusteluja, hän on näet, rowasti Heinisen sijassa joka Wapusta muuttaa pois kunnasta, olewa kuntakokouksen puheenjohtajana. Ennenkuin kokous aljettiin piti ylioppilas Juho Tuominen lyhyen puheen, jossa hän kuntalaisten puolesta toiwotti onnea uudelle puheenjohtajalle.

Kuntakokouksen sihteeriksi otettiin waiwaishoitohallituksen esimies tilallinen Antti Räikkä puheenjohtajan ehdotuksesta ja hänen kustannuksellaan.

Waiwaishoitohallitukseen walittiin 3 kunnassa asuwaa naista uuden waiwaishoito-ohjesäännön mukaan ja walituiksi tuliwat talonemäntä A. Saka H pojoen kylästä, ent. talonemäntä L. Lindberg Hadwalan Alirekolasta ja talonemäntä W. Kylänpää Wiukkalan Kylänpäästä.

Yleinen sairas- ja terweydenhoito-ohjesääntö Piikkiön kunnalle tarkastettiin ja hywäksyttiin semmoisena kuin kunnallislautakunta sen oli laatinut.

Kansakouluun päätettiin ottaa apuopettaja 250 markan palkalla ensi lukukauden alusta.

Waiwaishoitohallituksen esimiehen pyyntöön saada palkankorotusta tahi eroa wirastaan ei kokous suostunut. Päätöksestä aikoo waiwaishoitohallituksen esimies walittaa korkeimmassa paikassa.

sen Sarwilahden wapaaherraa wastaan. Jälkimmäinen osoitti miten wapaaherra, waikka itse oli ottanut huutaakseen laittomuutta, oli itse ehdotuksessaan suomen kieltä wastaan ehdottanut laittomuutta jopa laittomuutta perustuslakiakin wastaan. Sitäpaitse hän harmistuneena näytti minkä nöyryyttäwän ehdon wapaaherra oli pannut suomenkielen käyttämiselle ja minkä yksilön ja wapaan sananwallan sortoa hänen ehdotuksensa sisäksi.

Tämä hywin ansaittu läksytys oli kai monen mielestä liian kowa. Ainakin riensi Sarwilahden paroonin molemmat läheisemmät ystäwät kilwellään häntä suojelemaan näiltä iskuilta. Hrat K. Antell ja R. A. Wrede, kaksi ritarihuoneessa usein esiintywää miestä, asettuiwat häntä itseään puolustamaan, waikka „poliisijärjestys" jäi puolustamatta. Warsinkin koetettiin kääntää yleinen mielipide hra W. von Hellensiä wastaan. Wielä kuitenkin hrat Rein, Grotenfelt, Schrowe ja Yrjö-Koskinen ottiwat tarkastaakseen wapaaherra Bornin ehdotusta ja lausuiwat yhteen suuhun siitä mielipahansa. Kun wielä ehdotuksen tekijä oli nerontuotettaan puolustanut ja wielä kerran wakuuttanut, ettei se ollut syntynyt suomenkielen halweksimisesta, loppui keskustelu, joka oli pannut mielet kuohuksiin ja joka todistaa, että ruotsalaisessa puolueessa wielä löytyy ryhmä, joka ei ole mitään oppinut eikä unhottanut.

Jahka ritarihuone-waliokunta, jolle asia lykättiin, on mielipiteensä asiasta säädylle ilmoittanut, olen taas lehterille rientäwä ja muistoon kirjoittawa mitä siellä tapahtuu.

N. N

Sähkösanomia.

(Auralle.) Suomen sähkösanomatoimiston antamia.)

Pommiräjähdys Pariisissa.

Pariisista 20 p. helmik. Tänään aamulla eräässä rawintolassa Saint Jacques-kadun warrella räjähti pommi, jonka oli jättänyt sinne eilen aamulla tullut matkustaja joka kuitenkin pian meni pois palajamatta takaisin. Owen mursi auki poliisi, jolloin kotelon muotoinen esine putosi ja räjähti. Arwellaan, että se on ollut kiinnitetty sisäpuolella owen ripaan. Rawintolan emäntä haawoittui kuolettawasti, muutamat muut henkilöt wähemmin.

Uutisia muualta Suomesta.

— Uusia esityksiä. Korkeimmassa paikassa on nyt hywäksytty waltiopäiwille annettawaksi seuraawat arm. esitykset: karttapaperimaksusta; korttiwerosta; mallasjuomawerosta;

maksettawasta suostuntawe-

ulkomaalaisten rosta:

koirawerosta

wastuunalaisuudesta waltiosalaisuuksien julkaisemisesta;

2 ja 3 §:n muuttamisesta asetuksessa huhtikuun 15 p:ltä 1889, yksityisistä rautateistä. — U. S.

— Kurkijoen tuomiokunnan edusmieheksi on walittu toimitetussa uudessa waalissa talollinen Heikki Poutanen Parikkalan pitäjän Kiwijärwen kylästä 10 äänellä. Ääniä saiwat myöskin E. Zinck 6 ja M. Pajari 1.

— Yleinen walituswaliokunta on päättänyt ehdottaa hylättäwäksi hra Pelkosen porwarissäädyssä tekemän anomusehdotuksen, että koulunuorisolle aina ylioppilastutkintoon asti myönnettäisiin 50 % alennus waltionrautateiden piletinhinnoissa heidän matkustaessaan kotoa koulukaupunkiin tahi päinwastoin. — U. S.

Pankkiwaltuusmiesten kertomus. Pankkiwaliokunta nyt, kun lausunnot säädyistä owat sinne saapuneet ja se on ollut tilaisuudessa werrata niissä olewia muistutuksia kertomuksen suomalaiseen tekstiin, päättänyt lähettää kertomuksen takasin pankkiwaltuusmiehille, jotta nämä asettaisiwat kertomuksessa olewan asetusehdotuken suomenkielisen teksiin kelwolliseen kuntoon. — P. L.

— Sielunhoitoa warten lääninsairashuoneissa on senaatti päättänyt esittää määrättäwäksi 300 markkaa wuosittain itsekullekin niistä wankilansaarnaajista, joidenka toimeksi sielunhoito 6 lääninsairashuoneessa jätetään, tietää U. S.

— Maamittarikunta. Nuoremman komissioonimaamittarin wirkaa Waasan läänissä owat hakeneet maanmittarit G. A. Skogström, O. Wahlman, V. H. Juwelius, O. Wennerström, K. L. Erikssor, L. P. Pitkänen, P. Ekblom, Fr. L. Mahlberg, A. V. Skönberg ja H. I. Knuutila. — U. S.

— Woinwienti. Kauppias Tuom. Laurell Waasassa on painattanut seuraawan kiertokirjeen:

„Warmasti wakuutettuna, ettei tärkeän wientitawaramme meijeriwoin myyntiä hoideta Englannissa kaikkein huolellisemmin, olen taas päättänyt matkustaa sinne. Tarwitsemme ainoastaan palauttaa mieleemme lääninmeijeristi S. W. Hällbergin antamaa kertomusta matkoiltaan Englannissa ja Tanskassa. Tämän takia ja warsinkin kun liike meijereissä nyt alkaa wilkastua ja hinnatkin nousta, on luonnollisesti kowin tärkeätä, että myymisen suhteen tehdään kaikki mitä suinkin woidaan, ja juuri tämä syy onkin yksi matkani päätarkoituksia. Aijon nimittäin wiipyä siellä pitemmän aikaa ja pääasiallisesti walwoa itse myymistä ja mikäli mahdollista tehdä parannuksia siinä. Samaten myöskin pidän silmämääränäni ottaa selwää niistä etewämmyyksistä, jotka Tanskan woilla owat meidän woimme suhteen. Matkan perille päästyä olen ilmoittawa osotteeni ja kernaasti antawa likempiä tietoja näistä asioista ja tulen kotiin palattuani julkaisemaan hawannoitani sekä kirjelmäin että sanomalehtien kautta."

— Suomalaisia huonekaluja suuriruh tinas Aleksein huwilaan. Muutamia aikoja sitten tilattiin Hietalahden puusepäntehtaasta huonekalusto suuriruhtinas Aleksein muinaispohjoismaalaiseen tapaan rakennettuun huwilaan Pietarin läheisyydessä. Huwilan on aikaisemmin rakentanut sama tehdas. Huone-

kalusto on nyt walmis. Se on tehty myöskin muinaispohjoismaalaiseen tapaan; aineena on käytetty suomalaista koiwua. Koiwun luonnollinen wäri on säilytetty. Huonekalustoon kuuluu kaksi tusinaa tuolia, kaksi salonkipöytää, kirjoituspöytä, kirjoitustuoli, yöpöytä, pelipöytä, kaappia y. m. Koko huonekalusto on maksanut 2,000 markkaa.

Tehdas aikoo lähimmässä tulewaisuudessa awata tällaisten huonekalujen myymälän Pietarissa, jossa niiden arwellaan tulewan suosituiksi. — N. Pr.

— Wphra v. Bornille on hra Aug Schaumanilla aina wastaukset walmiina eikä tuo wanhus woi sietää Sarwilahden paroonin lainselityksiä y. m. hurjuuksia. Eräillä waltiopäiwillä esitettiin ritarihuonekertomus ritaristossa ja aatelistossa ja tässä, joka oli wphra Bornin kirjoittama, käytettiin sanaa „sinländare" — suomenmaalainen, kun olisi luonnollisesti pitänyt olla: suomalainen. Sen johdosta syntyi seuraawa lyhyt keskustelu:

Hra Schauman: Tässä kertomuksessa on eräs painowirhe, nim. on käytetty sana „suomenmaalainen", missä pitäisi olla „suomalainen".

Wphra v. Born: Saan ilmoittaa, ettei se ole painowirhe.

Hra Schauman: Koska se ei ole painowirhe, lienee se sitte kirjoituswirhe.

Wphra v. Born: Pyydän ilmoittaa, ettei se ole mikään kirjoituswirhe, waan tarkoituksella niin kirjoitettu.

Hra Schauman: Koska se ei ole mikään painowirhe eikä kirjoituswirhe, niin täytyy se sitte olla ajatus wirhe.

Wphra v. Born ei enää pyytänyt puhewuoroa. — U. S:o.

— Jäälantoille jääneet kalastajat lienewät Wiborgsbladetin saamien tietojen mukaan nyt kaikki pelastuneet, ainakin Suomenpuolisa" kalastajat. Kolmea kaiwataan, mutta arwellaan heidän pelastuneen Wenäjän puolelle.

Jäälle lienee kaikkiaan jäänyt noin 250 henkeä, joista jo tiistaina pelastettiin 50. Ainoastaan 7 suomalaista kalastajaa jäi pelastamatta. Niistä on 4 palannut kotia, ja jälellä olewien arwellaan, kuten sanottiin, pelastuneen Wenäjän puolelle.

Styrsuddenin majakalta palasiwat lauantaina merikapteeni Ylander ja poliisikomisarius Karlsson. He oliwat lähettäneet 70 miestä etsimään hätäytyneitä, mutta turhaan. Seudussa liikkuwan huhun mukaan olisi kumminkin kolme jäälautalla olewista menettänyt henkensä.

— Laulujuhlan Wiipurin lääniä warten päätti wiime tuorstaina Kansanwalistusseuran Lappeenrannan haaraosasto panna toimeen tänä kesänä. Aikaa ei woitu wielä tarkoin määrätä, waan katsottiin kuitenkin sopiwaksi leirikokouksen ajaksi lykätä juhla. Asiata hommaa ensi aluksi seuran johtokunta, joka awukseen kutsuu sopiwia henkilöitä, jonka jälkeen kaupunkilaisia kutsutaan yleiseen kokoukseen keskustelemaan asiasta ja juhlatoimikuntaa walitsemaan. — L. U.

— Runoilija I. H. Erkolle on Wiipurin lääninhallitus tehdyn anomuksen johdosta suonut eron Käkisalmen kaupungin maistraatin ja raastuwanoikeuden toisen kunnallisraatimiehen wirasta. — U. S.

— Jywäskylän kilpa ajot. Kilpa-ajot oliwat lauantaina. Erittäin suotuisa oli ilma. Rata paras mahdollinen. 62 hewosta, joista 31 -kilpaili. Wanhempien hewosien kilpailussa sai ensi palkinnon 400 mk. Kiutun „Polle", ennätys 5 m. 38,6 sek. Toisen 300 mk. Witikan „Trumf", 5,46,4. Kolmannen 250 mk. Finellin „Pekka", 5,53. Neljännen 200 mk. Tiihosen tamma „Linkki", 5,58. Wiidennen 150 mk. W. Westerisen tamma „Reppu", 5,58. Kuudennen 100 mk. E. Westerisen tamma „Tuima" 6,03,2. Nuorten hewosien kilpailussa: Ensi palkinnon 200 mk. Poikosen „Tuutter", ennätys 6,28,6. Toisen 125 Karikkaan ori „Poly“ 6,33,6. Kahdeksan hewosen ennätys wähemmin kuin 6 minuuttia. — U. S.

— Tampereen raastuwanoikeuden istunnossa tuomittiin t. k. 17 p:nä walheylioppilas, entinen kattohuopatehtaan työmies Johan Raiwo (Raiwio) ensikertaisesta warkaudesta 188 mk. 10 p:nin sakkoon eli 12 wuorokaudeksi wesileipäwankeuteen. — Aamul.

Kirjallisuutta ja taidetta.

— Suomen Terweydenhoitolehti n:o 2 on ilmestynyt. Sisällys: Terweys on pääoma, jota tulee käyttää ja kartuttaa eikä ysinomaisesti waan kätkössä säilyttää. Kirj. Konr. Relander. — Paleltumisesta ja sen hoidosto. Kirj. F. I. Pätiälä. — Asutus- ja rakennusjärjestelmä maaseudulla. Kirj. Viht. Peltonen.

— Kuuromykkyyden syyt. — Paiseista ja niiden hoidosta. Kirj. T. H:nen. — Kirjelaatikko.

Ulkomaalta.

— Waltain toimenpiteet anarkisteja wastaan. „Temps" kertoo, että wallat ai-