sia, että niitä nykyään yksistään Berlin'in kaupungissa on enemmän kuin koko Ranskanmaalla. Saksastakin kuuluu jo, että juutalaisten wallassa on suurin osa kaupasta, rahaliike, sanomalehtikirjallisuus, heitä löytyy kaikissa waltion wiroissa ylhäisestä alhaiseen asti, ja kaikkialla tekewät he työtä yhteen suuntaan, päästäksensä waltaan, yliherruuteen muun kansan yli. — Yksistään Englannista, jossa waan löytyy noin 40,000 juutalaista, alkaa jo kuulua ääniä heitä wastaan. Ja kuitenkin owat englantilaiset maailman mainioin kauppakansa. Mikä antaa sitte juutalaisille näin mahtawan woiman ja neron saada muita kansoja sortumaan ja waltaansa? Woimme siihen lyhyesti wastata: se on heidän uskontonsa ja siweysoppinsa. Kuten kaikki lukijat tietäwät, löytyi Wapahtajan eläessä puolue juutalaisten joukossa, jota nimitettiin farisealaiseksi. Tätä puoluetta on useasti wäärin käsitetty joksikin uskonolliseksi lahkoksi. Sellainen ei kuitenkaan farisealaiset ollut, wain päin wastoin täydellisesti kansallinen puolue, niin täydellisesti kansallinen, että tuskin mikään kansa maailman historiassa woipi antaa sellaista esimerkkiä. Nämä farisealaiset owat luoneet nykyisen juutalaisuuden. Heidän puuhansa tarkoittiwat saada juutalaiskansaa niin eroitetuksi muista kuin suinkin oli mahdollista ja saada heitä muiden kansain herroiksi. Farisealaisten nimikin, joka tulee heprealaisesta sanasta „parasch" (eroitettu), osoittaa heidän pyrintöjensä tarkoitusta. Heidän kansastaan oli tulewa sellainen ruhtinas, jonka piti muut mailman kansat saattamaan juutalaisten waltaan, juutalaiset seisoiwat muka kaikkia muita kansoja ylempänä, oliwat mailman walittu kansa, muut kansat heidän wälikappaleitansa, joita mielin määrin sai kohdella, pettää, halweksia, rääkätä; yksistään „pakanamaiden" tomukin oli niin saastaista, että oikea farisealainen kotimaahansa tullessa maan rajalla kääntyi ympäri ja pudisti jalwoistaan pois tuon saastaisen maan tomun, jotta ei sen kautta tahrisi omaa, „pyhää" maatansa. Mutta kaikkea tätä ei opettanut wanha Testamentti. Täydyttiin siis hankkia kansallinen kirjallisuuskin, johon farisealaisten säännöt koottaisiin ja ne niin muodoin säilyisi jälkimaailmalle. Nämä koottiin wähitellen erääsen kirjaan, jota kutsutaan „Talmudiksi". Tässä kirjassa löytyy nykyisen juutalaisuuden siweysoppi, waltio-oppi ja ylimalkain kaikki wiisaus kätkettynä. Siitä tuowat juutalaiset oppineet koko katsantokantansa, joka ei suinkaan ole hyödyksi kristityille eikä niille kansoille, missä sitä pannaan käytäntöön. Otamme tähän muutamia esimerkkiä siitä, millä silmällä juutalaisten Talmudissa katsellaan kristityitä. Aina kun Talmud mainitsee Kristuksesta ja kristityistä, käyttää se mitä katkerinta wihaa, oikein hurjaa, kiihtynyttä raiwoa. Kristityitä kutsutaan siinä tawallisesti: „Bileamin opetuslapsiksi", „wääräoppisiksi" (minim) „pakanoiksi", „nazarealaisiksi". Kristus saa siinä osakseen nimiä, tämän kaltaisia: „Tuo mies", „Se, jota emme tahdo mainita" „Nazarealainen", „Narri" „Tuo hirtetty", „Absalon" „Stadan poika" „Panderan poika" „kansan willittäjä"

j. n. e. Eräässä paikassa lausutaan: „häwitetyksi tulkoon hänen (Jesuksen) muistonsa, ja pois pyhityksi hänen nimensä". Nykyaikaisten juutalaisten mielipiteistä Kristuksesta mainittakoon erään saksalaisen „rabbinin" (oppineen) Abraham Geiger'in lauselmista esimerkiksi tämä: „Kristus oli farisealainen, joka ei tuonut maailmaan mitään uutta"" Juutalaisesta siweysopista mainittakoon muun muassa seuraawata: Hillel, jota juutalaiset itse pitäwät farisealaisista wiisaimpana oppineempana ja jaloimpana, lausuu: „Kukaan oppimaton ei helposti woi karttaa syntiä ja yksikään oppimattomasta kansasta ei ole hurskas." Oppimattomalla tässä tietysti ymmärretään niitä, jotka eiwät tunne juutalaisten kirjallisuutta, eiwät ole „kirjanoppineita". Tämähän kuuluu ihan samalta kuin mitä ewankeliumeissa sanoo juutalainen: „tämä kansa, joka ei tunne lakia, on kirottu". Pahuus, petos ja wääryys ei ole niinkään waarallisia asioita Talmudissa. „Taiwaan ja helwetin wäliä on ainoastaan kahden sormen leweys; syntisen tarwitsee waan katua syntinsä, niin auaistaan taiwaan portit hänelle". Mahtuuhan siihen lauseesen wääryyttä, jos kuinka paljon, koska niin helppo on saada se anteeksi tulewassakin elämässä. Israelin kansasta opettaa Talmud niinikään ihan selwästi, että Moseksen antama laki kohottaa Israelin kansan maailman kaikkia kansoja korkeammalle. Se on siis ihan luonnollista että kansa, joka ammentaa tämänkaltaista wiisautta kirjallisuudestaan ja samassa näin katkerata wihaa kristityitä ja ylimalkain kaikkia muita kansoja (pakanoita, hepr. goijim) kohtaan jo lapsuudestaan, ei woi olla niille kansoille siunaukseksi, joidenka herraksi se tulee. Ja melkein kaikkialla pääsee juutalainen siihen asemaan, sillä hänellä ei ole missään maassa isänmaanrakkautta, ei lähimmäisenrakkautta, hän käyttää aina lähimmäisen hätää hywäksensä (jos tuo lähimmäinen näet ei kuulu hänen omaan kansaansa), sanalla sanoen, hän käyttää kansoja „jalkainsa astinlaudaksi" kohotaksensa maailman herraksi ja siihen käyttää hän minkäkaltaisia wälikappaleita wain käteen sattuu. Nekin juutalaiset, jotka sydämessään owat luopuneet juutalaisten uskonnosta, pitäwät kuitenkin jälellä tuon kansallisaatteen, että he owat maailman herrat ja tekewät työtä samaan suuntaan, kuin kaikki muutkin juutalaiset. Ihmeellistä kyllä, löytyy kuitenkin Euroopassa paljon niitäkin kristityitä, jotka puolustawat juutalaisia ja heidän oppinsa perustuskirjaa Talmudia. Löytyy niitäkin, jotka ylistäwät Talmudin oppia mailman mainioksi. Tämä wiimeksi mainittu seikka nähtäwästi perustuu siihen, etteiwät sen kirjan ylistäjät tunne ylistyksensä esinettä. On näet niiden monien Talmudi käännösten joukossa, joita löytyy eri kielillä Europassa, aiwan harwa täydellinen, sillä sensuuri (painohallinto) on niistä tawallisesti karsinut pois kaikki, joka loukkaa kristinuskoa. — Talmudissa tietysti on myöskin paljon siweellisesti hywääkin. — Mitä muuten tulee juutalaisten puolustajoihin, owat ne osittain sellaisia, jotka owat juutalaisten palweluksessa taikka kuuluwat tuohon nykyajan n. n. „liberaalisuuteen", joka muka wapaamielisyyden ja wapauden

Tilaus-hinta Kuopiossa: Koko wuodelta 4 m. — Puolelta wuodelta 2 „ 50 p. Neljännes wuodelta. 1 „ 50 „ Postin kautta tilatessa tulewat postimaksut lisää.

Jako-aika: Lehti jaetaan jokaisena arki tiistaina ja perjantaina kello 12 päiwällä lehden painossa Länsi-wuorikatu 112, sekä V. Weurlanderin kirjakaupassa; samoissa paikoissa myödään myös yksityisiä numeroita 10 penniin kappale. Ilmoituksia wastaanotetaan kirjapainossa maanantaina ja torstaina, 10 p. maksusta ensi- ja 8 p. neljännelle siwulle hienolta riwiltä eli sitä wastaawalta alalta. — Ruotsinkieliset suomennetaan eri maksotta. — Toimitus-paikka: Länsi-wuorikatu 112. Tilauksia wastaanotetaan samassa paikassa.

kaikkiin maamme suomen- ja ruotsin-kielisiin sanomalehtiin pantawiksi wastaanotetaan G. Bergroth'in kirjapainossa, Länsiwuorikatu 112, waan ei alle 50 pennin pienintäkään ilmoitusta.

Waihtoilmoituksia

UARUI

apyjiitaa.

N:o 32.

Huhtikuun 28 p:nä.

1882.

Kuopiossa, Perjantaina

Kuopiosta.

Mutta kaikkialla, missä juutalaiset owat saaneet kansalais-oikeudet, käy heidän pyrintönsä tässä edellä kerrottuun suuntaan, se on saada kansa, maanomaisuus, hallitus, kauppa ja teollisuus haltuunsa. Saksanmaalta on alkanut kuulua yhä haikeimpia hätähuutoja juutalaisten yliwallan kaswamisesta. Ja kuitenkin saiwat juutalaiset siellä wasta werrattain myöhään, joku wuosikymmen sitte, kansalaisoikeudet. Kansalaisoikeudet saatuaan, tulwasi näet Saksanmaalle niin runsaassa määrin juutalai-

Pari sanaa juutalaiskysymyksessä.

Nykyajan mitä tärkeimpiä kysymyksiä on epäilemättä tuo melkein kaikissa siwistysmaissa keskustelun alaiseksi tullut juutalaiskysymys. On näet kaikkialla, missä waan juutalaisille on suotu kansalais-oikeudet ja missä näitä löytyy suuremmassa määrässä, tultu huomaamaan, että tuo kansa, joka pääasiassa melkein yksinomaisesti harjoittaa kauppaa ja rahaliikettä, ajan pitkään on käynyt muille rasitukseksi. Sellaisia maita, missä juutalaisia pidetään oikeana maanrasituksena, owat: Wenäjä, Puola, Saksa, Itäwalta-Unkari, elikkä ylipään kaikki slaawilaiset ja germanilaiset maat. Ne kansat sitä wastaan, jotka itse owat taitawat kaupan teossa ja teollisuudessa mailman etewimmät, nimittäin englantilaiset ja ranskalaiset, owat paremmin tähän asti woineet puolustaa itseänsä juutalaisia wastaan. Eipä kuitenkaan puutu niitäkään ääniä, jotka wäittäwät, että juutalaiset wiimeksi mainituissakin maissa wähitellen tulewat saawuttamaan raha-asiat haltuunsa ja niiden kautta wallan ja hallinnon, elikkä toisin sanoen käywät maalle ja kansalle rasitukseksi. Jos wähän tarkastamme mitenkä on käynyt niissä maissa, joissa juutalaisille on suotu kansalais-oikeudet, woimme saada jonkunlaisen kuwan siitä waarasta, joka jokaiselle maalle on tarjona, johon nuot Israelin lapset suurissa määrissä tulwaawat. Jo kauwan owat juutalaiset eläneet esimerkiksi Puolassa. Heitä kutsuttiin sinne wastapainoksi Puolan porwaristolle. Wähässä ajassa oliwat nämä maailman kauppiaat saaneet haltuunsa kaiken kaupan, omamaiset kauppiaat häwisiwät. Saadaksensa warsinaisen kansan haltuunsa, alkoiwat juutalaiset herättää siinä kaikenkaltaisia himoja, jotka ennen oliwat maassa tuntemattomia. Niin syntyi kapakoita kaikkialla ynnä muita riettauden pesiä, joissa kansa turmeltui. Mutta woidaksensa tyydyttää herätettyjä intohimojaan, täytyi kansan lainata rahoja juutalaisilta, jotka rahoistaan tietysti ymmärsiwät ottaa kalliit prosentit kansaparalta. Maanomaisuus joutui wähitellen juutalaisten haltuun ja ennen wapaa kansa juutalaisten orjuuteen, huonoiksi wuokraajiksi ja päiwäläisiksi. Eikä paljoa paremmin käynyt aateliston ja ylimyskunnankaan. Liukkaalla, imartelewalla luonnollaan ymmärsiwät juutalaiset kiedota raha-asioihinsa maan ylimyksetkin, jotka puolestansa hekin waipuiwat welkoihin ja näin tuliwat juutalaisten wieliwallasta riippumaan. Löytyypä niitä, jotka arwelewat juutalaisten kutsumista Puolaan pääsyyksi tämän waltakunnan lopulliseen häwiöön.

pidetään asianomaisella luvalla lyseolla Maanantaina Toukokuun 1:nä päivänä Suomalais-Lyseolaisten Iltaseuran kassan hyväksi näytelmällä, puheella, laululla, lausunnolla ja tanssilla. Pääsymaksu: herroilta 1 m. 50 p., naisilta 1 m. ja koulunuorisolta 75 p.



Kuolleita, kaupungin seurakunnassa: wankiw. lapsi Ida Johanna Rautiainen 5 k.; suutarin lapsi F. E. Laitinen 4 w. 1 k.; rengin lapsi L. P. Miettinen 2 w. 6 k.; työm. lapsi Joosep Parwiainen 2 w. 3 k.; muur. lapsi Joh. Wilhelmina Korhonen 12 wuorok. alaups. lapsi Fabian Piippo 10 tuntia.

Syntyneitä, kaupungin seurakunnassa: työm. A. Tuhkaselle poika, työm. R. Soiniselle poika, työm. Kosuselle tyttö, merim. I. Wartiaiselle tyttö, alaupseeri F. Piipolle poika.

Kirkollisia ilmoituksia.

2:na rukouspäiwänä saarnaawat: Tuomiokirkossa: Kello 9½ e. p. p. Puolipäiwäsaarnan suomal. ja sen lopetettua lähetysrukouksen Row. apul. Borg. K:lo 5 j. p. p. suomal. iltasaarnan Pastori Granit. Kunnallishuoneessa: K:lo 12 päiw. Puolipäiwäsaarnan ruotsalaisen Pastori Krank. Lauantaina kello 4 j. p. p. Raamatunselityksen suomenkielellä pitää, kunnallishuoneella Pastori Mehtonen.

Kuolon sanomia.

Huom.! Pääsylippuja myödään lyseolla Rehtorin kansliassa Lauantaina kello 4—6 j. p. p. ja Maanantaina kello 11—1 e. p. p. Toimikunta.

Huvit alkavat kello ½8 j. p. p.

Että rakas awiopuolisoni P. HAIKONEN levollisesti nukkui kuoleman uneen, saatuaan jalkaansa kylpy-matkalla pikku haavan ja siitä ruusutautia sairastettuaan liki kolme kuukautta, Leppävirroilla, Walkeamäellä huhtikuun 26 p:nä, häntä kaipaa 4:jä poikaa, 4 tytärtä äitinsä kanssa, 2 veljeä ja 2 lankoa, kaukana asuville sukulaisille ja tuttaville täten tietää annetaan. Maijastina Karvonen. En muuta tiedä, Tästä minun vaivastan, Waan tahdon tykös rientää, O, Jesu vapahtajani