Aineiston ominaisuudet

Digitointi säästää aineistoja kulumiselta tai tuo kysytyn aineiston kaikkien ulottuville. Alkuperäisaineiston kunto määrittelee digitoinnin lopputuloksen. Esimerkiksi sanomalehtiä on saatettu painaa kuluneilla kirjasimilla tai lehden sivut ovat ajan kuluessa haalistuneet. Suurin osa digitoidusta aineistosta on tällä hetkellä tekijänoikeuden ulkopuolista.

Historiallinen sanomalehtikirjasto

Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista ensimmäinen on Historiallinen sanomalehtikirjasto, joka on avattu 2001. Kokonaisuutta on rakennettu mm. osana pohjoismaista Tiden-projektia (http://tiden.kb.se) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella.

Pienpainatteet

Pienpainatteet eivät ole vain nostalginen katsaus suomalaiseen elämänmuotoon, vaan tärkeä osa historian- ja kulttuurintutkimuksen lähteitä. Kirjaston pienpainatekokoelmia käyttävät tutkijoiden lisäksi mm. arkkitehdit ja omakotitalojen rakentajat, jotka haluavat hyödyntää menneiden aikojen mallistoja. Koulut ja oppilaitokset voivat käyttää pienpainatteita ajankuvan elävöittäjänä monien eri oppiaineiden yhteydessä. Muotoilijat ja vanhojen tavaroiden keräilijät saavat teollisuushinnastoista yksityiskohtaista tietoa tuotteiden historiasta.

Aikakauslehdet

Hankkeen yhteistyökumppanit ovat digitoitujen lehtien julkaisijat -
Suomen historiallinen seura,
Historian ystäväin liitto,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä
Kopiosto ry,
joka on kehittänyt hankkeessa tarvitun tekijänoikeuksien sopimusmallin. Aikakauslehdet täydentävät
Elektra-hankkeen
  uusien elektronisessa muodossa julkaistujen lehtien kokonaisuutta.  Elektra-hanketta on johtanut
Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Aineistoa voi käyttää käyttösopimuksen solmineiden yliopistojen ja yleisten kirjastojen päätteiltä. Aineistot on digitoinut ja saattanut verkkoon Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus.

Aineistoa voi käyttää mainitsemalla lähteenä kyseisen aineiston (esim. Historiallinen sanomalehtikirjasto) ja Kansalliskirjaston.