Usein kysytyt kysymykset

Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?

Kaikki lehdet 31.12.1920 asti ovat vapaassa verkkokäytössä. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. 1921 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan vain yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.

Joistakin lehdistä puuttuu yläreunasta lehden numero tai itse asiassa sen tilalla on 0.

Lehtien numeroinnissa on ollut vaihtelevia käytäntöjä. Yleensä numero 0 tarkoittaa näytenumeroa.

Sivustonne ei aukea iPadillä?

Tavallisesti syy on että selain on "yksityinen selaus"-tilassa. Tällöin selaimen yläreuna on musta. Voit poistua tästä tilasta +-merkillä yläreunasta, ja valitse yksityinen:kumoa.

Haluaisin kopion tietyn lehden sivusta.

Jäljenteitä voidaan tehdä yksityiskäyttöön, lisätietoa jäljennepalvelusta.

Kuinka haku toimii?

Tekstihakukenttään voi kirjoittaa haluamansa hakutermin jonka jälkeen valitaan tarkenne hakukentän alta (mm. nimeke, ilmestymispaika, ajankohta tai hakusana). Ohjevideo ja hakuohjeet ovat sivulla http://digi.kansalliskirjasto.fi/images/help/hakuohje.html

Kuinka voin viitata aineistoihin?

Kun käytät aineistoja, niin merkitse lähde, esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, digi.kansalliskirjasto.fi, Wiipuri, 31.12.1904.

Haluaisin käyttää kaikkea digitoitua aineistoa kotikoneeltani?

Aineisto on käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.

Voinko käyttää palvelussanne olevaa sisältöä (sivu, kuvitus) kirjassani/lehdessäni jne?

Kyllä, -1920 aineisto on käytettävissä tällaisiin tarkoituksiin. Toivomme, että viittaatte digitoituihin aineistoihin, esimerkiksi näin: Kaleva, 13.10.1905 nr. 238, s. 1 http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/640096 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
Digistä ladattava kuva on 200 dpi, jonka soveltuvuus omaan julkaisuun kannattaa tarkastaa. Voit myös hankkia parempilaatuisen kuvan Digitointi- ja konservointikeskuksen asiakaspalvelun kautta. Lisätietoja digitointi- ja säilytyspalveluista. Lisäksi Tekijänoikeuslaki 22§ antaa mahdollisuuden hyvän tavan mukaisesti käyttää lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

Kuinka voisin auttaa Kansalliskirjaston toimintaa?

Aktiivinen käyttö ja viestintä auttaa. Kulttuuriperinnön vaalimista voi tukea myös verkossa lahjoittamalla Helsingin yliopiston rahastojen kautta. Täytä lomake ja valitse kohdassa ”Lahjoitus. Lahjoituskohde ”: Rahastolahjoitukset ja kohdassa ”Rahasto” Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto. Kirjoita kohtaan ”Viesti” halutessasi lahjoituksen kohde (esim. Suomi 100, digitointi, digi.kansalliskirjasto.fi ) Lisätietoja: Kansalliskirjaston sivulta.
Voit ehdottaa kehitysideoita myös digin Palaute-toiminnon kautta.

Haluaisin ohjeistusta ja neuvoja digitointiprojektiimme?

Aivan ensimmäiseksi kannattaa selvittää oikeudenhaltijan luvat. Lupa tarvitaan jo aineiston digitointiin, tämän lisäksi myös yleisön saataville saattamiseen. Tekijänoikeuslain poikkeussäännöksen TekL 16§ nojalla tietyt kirjastot (kuten Kansalliskirjasto), voivat digitoida kokoelmiinsa kuuluvaa aineistoa sisäisiä käyttötarkoituksiaan varten. Lupa pitää pyytää lähtökohtaisesti jokaiselta kirjoittajalta ja kuvaajalta, elleivät nämä ole sopimuksella siirtäneet oikeuksia edelleen. Kopiosto edustaa kattavasti lehtiin liittyviä oikeuksia.

Mitä projekteja Kansalliskirjastolla on käynnissä, joissa kehitetään toimintaa?

Kansalliskirjaston projektit-sivulla listataan käynnissä olevat projektit ja niiden tavoitteet. Projektin oman verkkosivun kautta löytää myös lisätietoja.